"Painonhallintaa"

Hei, päätin tässä muiden blogien "innoittamana" alkaa vähän kontroloimaan syömisiäni. En kuitenkaan ala tänne laittelemaan mitään mun painoja ja BMI:tä ja kcal määriä ja muita (hävettää! :P), mutta saatan joskus tulevaisuudessa laittaa miten edistyn, jos edistyn. Tosin ajattelin pitää Wordpad:illä ihan yksityiskohtaista ruokapäiväkirjaa. Katsotaan nyt onko tämä vain hetkellinen innostus, joka kuivuu kokoon sen vuoksi, etten vaan pidemmällä aikavälillä jaksa.

Olisi ihana jaksaa käydä kävelyllä (ei välttämättä edes joka päivä, mutta edes silloin kun on kaunista ja aurinkoista), mutta ajattelu menee sitä rataa, että en halua kenenkään näkevän mua ulkona ja sehän on mahdotonta. Voin vaan kuulla niiden ajatukset: "Läski lehmä yrittää kuntoilla, pääseeköhän se puolta kilsaa pidemmälle? Hahaha." Omia ajatuksiahan ne on, mutta jos itse ajattelen noin, mikseivät sitten muut ajattelisi. Pitäisi vaan ajatella, että teen tämän oman elämäni parhaaksi, muiden ajatuksilla ei ole mitään väliä. Mutta en osaa.

Juttelin tästä yhden nettikaverin kanssa (joka ei siis tietenkään tiedä suurinta osaa huonosta tilanteestani), kerroin haaveilevani pyöräilystä, ja haaveilenkin ihan oikeasti, mutta kun ei kunto riitä. Jos jaksaisin vähän pudottaa painoa ja nostaa kuntoa, niin saattaisin pikkuhiljaa alkaa voida pyöräillä. Eli tavoite voisi olla tämän kesän loppuun asti kohottaa kuntoa, palkintona pyöräily. En jaksa uskoa siihen, mutta ehkä jopa yllätän itseni.

Mietin tuossa, mikä olisi ihanteellinen tilanne tällä hetkellä. No tietenkin se, että minulla olisi oma juoksumatto kotona, voisin kävellä kenenkään näkemättä sen verran mitä jaksan. Ja vaihteluksi haluaisin sen Zoomba-kuntotanssi DVDn mitä myyvät Ostos-TV:ssä. Toiveajattelua. Kaikkein realistisin toive on ehkä sykemittari, jotta voisin sillä oikealla kävelylenkillä pitää pulssin sillä tasolla, että rasvaa palaa.

Nyt en jaksa kirjoittaa mistään vakavasta, ei ole edes kovin paha olo tänä aamuna. Laitetaanpa siis tähän loppuun kaunis Metsätähti.