Tuleeko tästä laihdutusblogi?

Asiat ei mene niinkuin suunnittelee. Tästä piti tulla joku pahan olon purkautumisblogi, mutta nyt viime päivinä olen jollain tavalla inspiroitunut parantamaan elämääni ainakin, tai ainakin yrittämään. Kuulostaa varmaan kauhealta inspiroitua lukemalla anorektikoiden tms. blogeja, mutta jotenkin tämä on saanut minut tajuamaan, että itsellänikin on syömishäiriö, tosin päinvastainen. Tiedä sitten kauanko tätä kestää, mutta olen alkanut laskemaan kcaloreita ja jotenkin se ainakin nyt tuntuu itsestä välittämiseltä. Aiemmin en ole vaan jaksanut välittää.

Kyllähän mä ilman noita laskemisiakin tiedän mikä on terveellistä ja mikä ei, mutta jotenkin nuo numerot auttaa ymmärtämään ruokamääriä paremmin kuin vain oma mutu-tuntuma. Tai ainakaan mulla ei jollain lailla ole tajua ja ymmärrystä siitä ruokamäärästä mitä syön. Laskeminen siis auttaa tässä. Sanotaan nyt vaikka se kcal raja mitä pidän yllä (varmasti kuulostaa monista paljolta), se on siis 1800 kcal. Ja silläkin mun pitäisi kaiken järjen mukaan laihtua 0,5 kg viikossa. Hitaasti siis. Mutta voin sanoa että tuo määrä on vähän kun vertaa siihen, minkä verran yleensä syön.

Sain houkuteltua äidin ostamaan tuon Zumban, jeeeeah. Se oli itseasiassa halvempi kuin luulin! Jotenkin mulla oli se kuva että se maksaa jotain noin 70 € pelkkä perusversio, mutta perusversio maksaakin vain 20 €. Äiti kuitenkin päätti ottaa jonkun Party Kitin, mihin sisältyy 3 musiikki CDtä (äiti tykkää lattarista), perus DVD, edistyneiden DVD ja lihaskunto (vatsa, reidet, peppu). Olen joskus nuorena ollut ihan siedettävän hyvä tanssissa ja tykännyt siitä kovasti, niin eiköhän tämä iske sen verran että ei heti kyllästy.

Nyt en jaksa odottaa, että se tulee. 5-10 pv. Luulen etten paljon jaksa aluksi, mutta kaipa sitä pikkuhiljaa jaksaa enemmän sitten, kun tekee vain.

Nyt siivoushommiin, olen laistanut siitä ihan liikaa! Huh, taitaa tulla kiire.